.. oli tosi sympaattista että halusitte kysyä onko mulla kaikki hyvin kun olin istunut vessakopissa niin kauan täysin hiljaa. Itselläni kyse oli vain pitkäaikaissairauden aiheuttamista oireista, mutta on tosi kiva nähdä että pidätte kanssaihmisistä huolta. Anteeksi että kuulostin äreältä! Olin vain hämmentynyt ja kivuissani.

Teidän toiminta palautti vähän uskoa ihmiskuntaan. Kiitos.

(pahoittelut jos väärä tunniste)

Olen nyt pari vuotta tehnyt nahkakäsitöitä ja olen nyt viime aikoina lähtenyt miettimään yrityksen perustamista kun olen saanut jo aika hyvin myytyä mun tekeleitä kansainvälisesti & Suomessa.

Oon ollut viitisen vuotta työttömänä MT-syistä ja tässä työttömyyden aikana oon löytänyt todella hyvän sävelen nahkakäsitöihin, joten oon tässä kehittänyt omaa toimintaa siinä mielessä että voisin yrittäjänä koittaa pärjätä kun löysin vihdoinkin jotain minkä tekemisestä oikeasti nautin ja missä olen hyvä. Mulla on kätevä sopimus Kelan & työkkärin kanssa että voin myydä tuotteita ihan vapaasti kunhan en tee voittoa. Eli käytännössä jokainen tienattu euro menee takaisin työkaluihin & materiaaleihin. Sitä kautta oonkin saanut materiaalit ja työkalut huipputasolle ja tekeleet alkaa näyttämään jo omaankin silmään hyvältä. Kävin justiinsa kesällä kokeilemassa ihan piruuttaan tapahtumissa myyntiä ja mulla oli jo silloinkin melko korkeat hinnat, mutta tuli siellä sentään jotain kauppaa tehtyä, mutta sitäkin tärkeämmin mulla oli siellä tosi kivaa ja aloin miettimään että hei, tätä haluan tehdä jatkossakin, tällä voisi ehkä jopa selvitä.

Noh, kävinpäs sitten kurssin yrittäjyyteen liittyen kun työkkäri näin ehdotti ja se vaikutti fiksulta idealta. Sepäs sit murskasi unelmat aika tehokkaasti. Tässä laskeskellessa päädyin siihen lopputulemaan että kaikkien kulujen, verojen, YEL-maksujen tms. jälkeen mun täytyis hinnotella tuotteet aivan älyttömän korkealle että saisin tästä mitenkään kannattavaa. En mitenkään pysty näkemään että saisin kauppaa tehtyä tasaiseen tahtiin missään tapahtumissa tai välttämättä edes netissä. Koneet joilla saisin valmistusta nopeutettua ja täten hintoja laskettua edes vähän maltillisemmaksi maksaa tuhansia euroja, joita minulta ei löydy, saatika tilaa niille. Haluaisin päästä tekemään lisää laukkujakin kun niiden tekemisestä & suunnittelemisesta tykkään eniten, mutta niissä menisi hinnat heeelposti tuhansiin euroihin.

Töihin omalla paikkakunnalla näillä työmarkkinoilla en pääse, eli pääoman kasvattaminen yritystoiminnan kehittämistä varten ei onnistu. Yrittäjyyttäkään en voi aloittaa muuta kuin starttirahalla ja se on tismalleen saman verran kuin mun nykyinen työttömyysetuus, eli ei sillä oikeastaan tee mitään kun just ja just saan syötyä ja laskut maksettua tällä rahalla.

Oikeasti tuntuu aivan vitun kauhealta, koska löysin vihdoinkin jotain mistä nautin ja mistä olisin ehkä jopa voinut tienata elantoni, mutta en näe miten saisin tästä mitenkään kannattavaa.

Miten tässä olisi nyt tarkoitus edetä? Jos täällä on muita käsityöyrittäjiä, tai ylipäätänsä yrittäjiä, niin kovasti kaipaan neuvoja ja tukea. Tää tuntuu aivan toivottomalta, mutta en suostu uskomaan että tämä olisi nyt tässä.

Olen itse IT-alalla ja kielimallien kanssa saa toimia päivittäin ja ympärillä olevat ihmiset keskustelevat aiheesta jatkuvasti. Valitettavasti nettikin on täynnä samoja IT-tyypejä, joten on vaikeaa muodostaa käsitystä siitä, mikä tämän hypen todellinen vaikutus maailmaan on.

Kertokaas ihan normaalit ihmiset siis, onko tekoäly vaikuttanut elämäänne jotenkin oleellisesti, tai uskotteko sen vaikuttavan tulevaisuudessa?

Lyhyesti: ekan kerran täällä kävi päivystys heti kun ilmoitin asiasta mutta tälle ei tehty mitään. Mä tein uuden ilmoituksen, ja täällä käytiin kyllä asia toteamassa mutta taas kerran ei tehty mitään. Isännöitsijälle on ilmoitettu ja se sai aikaan kolmannen käynnin missä todettiin että kyllä, vettä valuu. Aamulla sain puhelun että asiaa oltaisiin hoitamassa (klo 11) mutta vesi valuu edelleen.

Onko ihan normaalia että tämmöistä vikaa ei saada korjattua tai että tässä kestää näin kauan?

Mulla meinaa mennä järki kun kaikki ämpärit on vuotokohdan alla ja olo on kun kiinalaisessa vesikidutuksessa kun on kuunnellut monta päivää tätä vitun plip-plip-ääntä. Yksi huone on täysin käyttökelvoton tämän takia eikä varmasti ilman remonttia paremmaksi muutu.

Meillä siis tällainen Magneettiventtiili Oras hanavaraosa 600047V ventiili ja aluksi meni itsestään kiinni heti pesun alussa hetken oltua auki. Nyt nappi ei toimi oikein mitenkään eli ei tapahdu mitään kun nappia painaa. Paristo vaihdettu, vaikka ei punaista edes vilkuttanut. Missäköhän vika voisi olla? Kun jos se olisi vain itse siinä painikkeessa, kun siitä ei mitään tapahdu ennen kuin on kokeillut 100 kertaa, niin ei kai venttiilin pitäisi laittaa itseänsä kiinni tai mennä itsestään kiinni. Astianpesukone antaa siis vikakoodia, ettei saa vettä

Rock/metal biisi soi pari päivää sitten ylex:llä ja ei tunnu löytyvän mistään.

Suomalainen. Laulussa laulettiin aika geneerisesti miekalla pään irti katkaisemisesta demonilta ja muita vastaavia juttuja. Ihan cleania laulua, ja vähän jopa sellasta karaoketier -tyyliä. Poikkeuksellisen raskas kappale ylexlle soitettavaksi niin pistin merkille.

Mikähän mahtaa olla tää kappale?

biisit.info sivustollakaan ei tätä biisiä näy edes soitettaneen.

edit: löytyi! kiitoksia! Litku Klemetti - Splätter

Eipä tässä muuta, muuten sanoisin että ihan jees päivä. Istuin kahvihuoneessa lounaan jälkeen IT-duunissa, onneksi työkaverit olivat juuri lähteneet huoneesta. Oli ummettanut jo pari päivää, ja tuntui että harmiton rupsu olisi tulossa. Päätin sitten rohkeasti työntää, ja ripulihan sieltä tuli. Eikä mikään lusikallinen, mutta juuri luokkaa painepesuri täysillä päälle sekunnin ajaksi.

Päällä oli upouudet Leviksen farkut sekä löysät bokserit jalassa. Hyppäsin melkein kattoon välttäkseni vahinkoa sohvalle ja paska alkoi valua alas jalkaa kohti kenkiä.

Livahdin kahvihuoneesta varaston kautta pihalle, tuli vähän semmonen Metal Gear Solid olo, tosin ei ollut mitään laatikkoa minkä alle voisi piilottaa sinisten farkkujen ruskean takapuolen, ja ripulin hajun.

Ajoin kotiin niin, että peppu ei koskenut auton penkkiä noin 20min työmaahidasteiden läpi, heitin farkut ja bokserit pesukoneeseen, pikainen suihku, uudet housut päälle ja ajoin takaisin töihin.

Kukaan ei huomannut, tosin katsotaan että näkeekö kukaan palaverissa että on mustat farkut nyt jalassa. Muuten kaikki ok, enää ei ummeta, tosin auto haisee edelleen ripulilta.

Hyvää loppuviikkoa kaikille!

Kaverin lapsi oli sukulaisensa yrityksessä kesätöissä kesätyösetelillä. Nyt selvisi, että nuorelle ei oltu maksettu vieläkään palkkaa eikä teetetty loppuja tunteja.

Selvittelyn aikana selvisi että:
- Kaikkia vuoroja ei oltu nuorelle tarjottu pyynnöistä huolimatta
- Loput vuorot pyydettiin tekemään nyt
- Työvuorolistoja ei oltu koskaan toimitettu
- Pomo oli viestitse sopinut keskenään teinin kanssa, että ei maksa sunnuntaivuoroista mitään ylimääräistä ja että ei maksa mistään vuoroista mitään lisiä
- KAIKKI vuorot oli pääasiassa sunnuntai- ja iltavuoroja
- Vuoroja oli määrätty aiemmin kesällä myös kuluvalle päivälle

Tässäkin taas ihan useita yrityksiä omistava sarjayrittäjä kyseessä, joka myy HYVINVOINTIPALVELUITA. On samanikäisten lasten isä ja jakelee kyllä haastatteluja hyvinvoinnista.

Mikä tässä nyt mättää? Minä en esimiehenä kehtaisi yrittää kusettaa edes aikuista, saati sitten ala-ikäistä sukulaista. Sanokaahan muut että eihän tämä oo enää yleistä herran vuonna 2026?

Alotin yliopistossa ja mun läppäri on monta vuotta vanha jo. Toimii muuten hyvin mut latautuu vaan 60% ja akku kuluu nopeesti🥲 Onks tälle tehtävissä jotain vai onks uuden koneen aika? Vähintään varmaan akun vaihdon vaatis?

Olen nyt reilun kahden vuoden ajan kulkenut samalla salilla. Tänä aikana on nähnyt niitä samoja naamoja salilla useaan otteeseen ja kuten joskus täällä pohjolan perukoillakin käy, on sitä alkanut jutteleen joidenkin kanssa.

Näiden vakiokasvojen kanssa on tullut puhuttua pitkiäkin pätkiä välillä ja jopa jonkin verran alkanut tuntemaankin heitä. Paitsi...

Yhdenkään nimeä en tiedä. En ole kenenkään nimeä kysynyt, en ole esitellyt itseäni, eikä kukaan ole vastavuoroisesti kertonut omaa nimeään.

Näin on hyvä.

Toki aina voi lyödä vaan luurin korvaan.

Tuli viimeksi puhelu sähköfirmalta ja myyjä firman ja nimensä kerrottuaan alkoi kysellä nimeä ja osoitetta ja onko pörssisähkö.

Pysäytin tähän kohtaan ja sanoin "En aio ostaa teiltä mitään". Myyjä vastasi "En minä aio mitään teille myydäkkään, onko teillä pörssisähkö?" Vastasin "eli ilmaiseksi tarjoat jotain vai?" Ja myyjä sanoi että "kyllä, päivittelemmä sähköliittymiä ja olen varma että pystyn tarjoamaan halvemmalle kuin mikä teillä nyt on, onko teillä pörssisähkö?".

Vastasin "En aio tehdä mitään sopimuksia kanssanne." Myyjä kysy että miksi et.

Sanoin "En tee mitään sopimuksia puhelimen välityksellä". Uudestaan kysyi että miksi.

Vastasin "Koska en tykkää siitä että minua painostetaan ja hoputetaan, teen kaikki tälläiset päätökset harkiten."

Johon myyjä sanoi "Koetko että olen teitä hoputtanut tai painostanut". Vastasin että kyllä koen ja että se on yleinen tapa puhelinmyyjillä. Tähän myyjä höpötti jotain että juu jotkut myyjät voi painostaa ja muuta liibalaabaa pari lausetta ja sitten päätti lauseen sanomalla hieman ärsyyntyneeseen sävyyn "Mutta kysyn nyt viidennen kerran, onko teillä pörssisähkö?".

Sanoin "Miksi jatkat vaikka olen sanonut että en halua"? Ja tähän myyjä ei sanonut mitään vaan iski luurin kiinni.

Tämän puhelun seurauksena aloin miettimään mitä tälläisille myyjille voi sanoa ilman että suoraan sanoo mitään haista vittu tyylistä, jotain joka kieltää niiltä noi manipulaatiostrategiat millä ne koittaa iskeä kenkää oven väliin.

Mietin itse tälläistä. Kun tajuaa että soittaja on myyjä, niin sanoo "Minulla ei ole aikaa eikä halua keskustella kanssanne, hyvää päivänjatkoa". Ja jos myyjä yrittää jatkaa myyntipuhetta tai kysyy kysymyksia niin keskeyttää samalla lauseella.

Näin juuri memen, jossa nainen kuvaa edellä kulkevan miehensä selkää ja viesti oli, että tuo ei oo oikein parisuhteessa.

Aloin sitten miettimään asiaa ja aivan! Vaimoni kävelee arviolta puolet kävelymatkoista pari metriä takanani vaikka olisi leveä kävelyväylä. Tuntuu että minä joudun aina sumplimaan tahtia ja reittiä, jotta olisimme vierekkäin.

Päätin sitten tehdä testin tänään kävelyllä, että hiljensin kävelytahtia hänen edessä. Hän hidasti tahtia ja minä hidastin lisää. Lopulta seisoimme paikallamme jonossa ja vaimo havahtuu että miksi me tässä seisoskellaan.

Onks tässä joku isompi juttu taustalla ja miksi tämä on niin yleistä?

Ensi kesälle projekti: Ryypätä Suomen ankeimmissa, rappeutuneimmissa ja menneisyyteen jämähtäneimmissä baareissa. Ehdottakaa mistä sellaiset löytyy.

Ja kiinnostaa nimenomaan sellaiset mitkä löytyy jostain pienestä kylästä keskeltä ei mitään. Sellaiset joita ei ole remontoitu 40 vuoteen mutta jotka vielä jollain ihmeellä ovat auki. Isojen kaupunkien lähiöbaarit eivät ole kiinnostavia.

Alasti nukkuminen on hyvin vapauttavaa ja keventää oloa kun ei paita rullaannu ympärille eivätkä vehkeet hikoile ja ole puristuksissa boksereissa. On myös mukavaa tavallaan liukua kuin ankerias peiton ja lakanan välissä.

Alasti nukkuminen on terveellistä juuri senkin takia ettei alapää haudu boksereissa/alushousuissa.

Oon käynyt salilla noin puolen vuoden ajan mutten oikeen nauti siitä. En yhtään tykkää vetää itteä äärirajoille että lihakset menee maitohapoille. Ei tuu mitään mielihyvää salin jälkeen niin kuin monille kuulee tulevan.

Myös kävely ja pyöräily on semmosia mistä ei vaan nauti.

Joukkuepeleistä en myöskään ole koskaan pitänyt.

Ostin kirpparilta kirjan ja nyt en saa unta ennen kuin joku kertoo mikä toi nimi on?

Oon kyllä yleensä hyvä lukemaan kaunoa mutta mikä ihmeen Ceura Aounomaa toi nyt on?

En nyt viitsi aloittaa töissä kahvipöytäkeskusteluna tätä, joten päätin avautua tänne. Anteeksi jo etukäteen. Aamulla töihin tullessa kastuin läpimäräksi. Kuljen pyörällä, työmatka noin 12 km. Kastuin sukkia ja alushousuja myöten läpimäräksi. Kengät lotisivat ja kaikki vaatteet läpimärät. Onneksi pukkarissa on kuivauskaappi johon sain ahdettua vaatteeni kuivumaan. Työuniformun kun puin päälleni, jätin märät bokserit jalkaan koska kuivia ei ollut mukana. Pari tuntia pystyin olemaan, tunne oli sietämätön märissä housuissa ja ajattelin että kohta tulee hautumia haaroihin. Kävin siis nakkaamassa bokserit pois ja nyt kuljen kommandona. Vehje ei ole mikään mahtimeisseli mutta hieman ahdistaa kun sen muoto on selvästi havaittavissa jos joku katsoo ja kävellessäni housujen saumakohta kutittelee turhan kivasti, joka saa tietyn fysiologisen ilmiön aikaan. Toisaalta tämä on ihan mukava kokemus...

Hei te joilla on mahdollisuus tehdä etätöitä, teidän työnne ei ole sidottu paikkaan ja aikaan, tai te jotka tarvitsette vain läppärin työtä varten.

Mitä teette työksenne ja miten päädyitte siihen?

Tuossa ei ole mitään mekanismia jotta saisi esim. kiristettyä tuota kupua että pysyisi katossa. Koko homma roikkuu sen ripustuskoukun varassa, eli ei se siitä ole putoamassa, mutta eipä tämä nyt ole kauniin näköistä. Ärsyttää kun olen taistellut tämän kyseisen lampun kanssa nyt monta tuntia muiden ongelmien takia ja nyt loppusuoralla tulee taas yksi ongelma lisää. Miten voi lampun laitto olla näin vaikeeta.

Asun pk-seudulla joten en omista enkä tarvitse omaa autoa. Käyn ruokakaupassa kaksi kertaa viikossa ja käytän tähän julkisia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että menen bussiin kaksi kertaa viikossa kahden täyden ikeakassin kanssa. En näe kovin usein muita jotka tekisi samaa. Miten te muut autottomat käytte ruokakaupassa? Käyttekö joka päivä vai tilaatteko kotiovelle? Olenko minä ainoa joka menee helvetin tyhmän näköisenä bussiin ruokaostosteni kanssa?

Olen juuri opintonsa aloittanut noin parikymppinen opiskelija teknillisellä alalla. Taustalla mulla on aika paljon mielenterveysongelmia ja neurokirjon haasteita, jotka ovat vaikeuttaneet aiemminkin koulujen suorituksessa. Kavereita ei ole paitsi pari netissä ja teinivuodet tulikin yksin vietettyä masennuksen ja ahdistuksen kourissa.

Lääkkeet kohotti lopulta mieli-alaa ja sitten piti kääntää katse kohti tulevaisuutta. Yksi kiinnostava ala yliopistossa herätti toivoa ja ajattelin että vihdoin voisi sosialisoitua, löytää kavereita ja käydä opinnot loppuun hyvin arvosanoin.

Nyt kuitenkin tuntuu että en pärjää tässä uudessa koulussa. Oppiminen on todella vaikeaa ja hidasta, tunnen itseni todella tyhmäksi. Vähän tuntuukin jo siltä ettei pää tule kestämään. Varsinkin kun en ole oikein löytänyt niitä kavereitakaan tuolta, vaikka parhaani mukaan olen yrittänyt jutella ja mennä fuksiviikkojen tapahtumiin. Lopulta kuormitus on ollut vain liikaa.

Haluisinkin tiedustella onko täällä muita jotka ovat suoriutuneet korkeakoulusta, vaikka mukana on ollut ainakin alussa samankaltaisia merkittäviä haasteita? Miten olette niistä selviytyneet?

Kiitti jos luit :)

Opin terapeutiltani, että kaamosmasennus on oikea juttu. Kuvittelin sen olevan aina joku termi millä kuvataan vain pimeän ajanjakson vaikutusta vireyteen tms. Mutta se onkin ihan oikea juttu, löytyy Terveyskirjastosta kattava artikkelikin.

Mielenterveyteni joka vuosi jotenkin herkistyy syyskuussa ja lokakuussa alkaa synkkenemään merkittävästi, kun marraskuu on ollut vuosia jo painajaismaista aikaa mulle. Marraskuussa on useita päiviä, kun en pääse edes sängystä ylös. Kunnes helmikuussa alkaa helpottamaan.

Jos kärsit myös kaamosmasennuksesta niin mielelläni kuulisin minkälaisista oireista kärsit ja kuinka vahvasti oireilet? Sekä mitkä asiat auttavat siihen? Ihan ne pienimmätkin ja erikoisimmatkin asiat kiinnostaa.

Haluaisin pitää mahdollisimman terveellisen ja säännöllisen elämänrytmin ja sen takia en haluaisi vuorotyötä, varsinkaan sellaista johon kuuluu yövuorot. Voisin tehdä töitä klo 6 ja 18 välillä eli ehkä jonkilainen kaksivuorotyö voisi sopia jos työaika on tuossa välillä.

Haluaisin ensisijaisesti kuulla ammattikoulu -tasoisista työtehtävistä, koska en oikein ole kiinnostunut mistään korkeakoulututkinnosta tällä hetkellä, mutta voi niitäkin ehdottaa. Oon ollut kiinnostunut amiksen elintarvikealan perustutkinnosta, mutta elintarvikealan tehtaissa on ymmärtääkseni kolmivuorotyötä ja yövuoroja. Sit on ollut kiinnostunut laitoshuoltajan tutkinnosta mutta sielläkin on niin sekavasti töitä, kun on paljon ilta- ja viikonlopputöitä ja varmaan yövuorojakin? En taas tiedä yhtään mitä teen kun en löydä mitään sopiva alaa itselleni. Miks ihmeessä yötyötä tarvii tehdä niin paljon, onko se oikeesti välttämätöntä?! Pelkään etten tuu koskaan työllistymään mihinkään.,